Suomas ja measta miehtá máilmmi ruskkaid bálkun lea dábálaš vierru. Jierpmas olmmoš goittotge jearrá:

Galgágo dát leat ná?

Leago miige jirpmiid golahit vátna vearroruđaideamet dasa, ahte čorget ruskkaid, maid  dearvvas olbmot leat bálkon eatnamii? Seammás goittotge  sestojuvvo mánáid, buohcciid ja boarrásiid divššus.

- Diktitgo mii  máŋggaid ealliid lápmašuvvat dahje jápmit dan dihte ahte olmmoš lea  šlárvavuođain bálkestan ruskka eatnamii? jearrá doaim­maheaddji Tuula-Maria Ahonen, gii vuođđudii lihkadusa jagis 2000 ovttas nieiddaidisguin Iisain ja Ilonain.

Gieđastis Tuula-Marias leat lássastuhkat, maid son lea čoaggán olgun. Duot stuhkažat livčče álkit juolg­gehuhttán bearraša njealljemánnosaš Iines-vielpá.

Lea álki moaitit daid, geat bálkot ruskkaid, muhto maid dat muhttá?

---

Ruska beaivvis -lihkadusa lahtut leatge válljen nuppi bálgá.

---

- Mii čoaggit juohke beaivvi unnimustá ovtta ruskka ja hástit unnimustá ovtta oahppása fárrui.

---

Čorges biras movttiidahttá doallat birrasa čorgadin. Čorges biras maid buktá olbmuide oadje­bas­vuo­đa. Duivvas biras fas lasiha dorvvohisvuođa, berošmeahttunvuođa ja eará váttisvuođaid. Gávcci jagi das­sái vuođđuduvvon lihkadus lea lihkostuvvan oažžut máŋggaid nuoskkideaddjiid jurddašit ja riev­da­dit dábiideaset.

Lahtut leat miehtá máilmmi. Máttimus lahttut ásset Argentinas ja Austrálias, da­vi­mu­sat Lappis.

Ruska beaivvis -lihkadusa lahttu ii dárbbaš deavdit lahttoskoviid iige máksit lahttomávssuid. Dat lea doarvái, go juohke beaivve olggos manadettiinat rábustat ruskka eatnamis luotnelihttái ja hásttát un­ni­mustá ovtta ođđa olbmo fárrui lihkadussii. Juohkehaš bargá dán lohpádusa alccesis.

---

Lea dehálas sirret ruskkaid daidda dárkkuhuvvon lihtiide, juos dakkárat leat. Juos lihtit leat ruovt­tu­guovl­lustat vánis, maiddái ovttaskas olmmoš sáhttá bivdit daid lasi gieldda dahje gávpoga virge­al­bmáin.

Váccedettiineamet mohki lagas párkkas gávnnaimet ná olu vuollaboahtaliid goarkkaid. Daid rivttes bái­kihan lea metállačoagginlihtis. Metálla sáhttá geavahuvvot ain ođđasis ja ođđasis.

Juos guovllustat ii leat metállačoagginlihtti, daga álgaga iežat gildii dahje dállosearvái! Lea illu gea­va­hit ođ­đa­sis ja ođđasis ođ­đa šelges metállagoarkkaid!

---

Luondu gullá midjiide buohkaide. Ruska beaivvis -lihkadusas leat mielde mánát, nuorat, olles­ol­bmot, ealáhatolbmot ja bearrašat. Maiddái skuvllat miehtá máilmmi leat mielde. Okta olmmoš sáht­tá váik­ku­hit hui unnán, muhto ovttas mii oažžut áigái olbmuide čorgadut ja elliide dorvvolabbo bir­ra­sa.

Ruska beaivvis -lihkadus lea válljejuvvon Jagi Višuvdnan 2001(Vuoden Visio 2001).

Lihkadus lea maid ožžon Tulevaisuuden tutkimuksen seura (Boahttevuođa dutkamuša sear­vi) vuosttas Huomionosoitus-balkkašumi (Fuopmášupmebálkkašupmi).

Lihkadus lea dohkkehuvvon álbmogiidgaskasaš ideabáŋkui, masa leat čoggojuvvon iešguđetlágan sosiála in­no­va­šuvn­nat. Finat addimin jienat ideabáŋkku siidduin. Ruskalihkadus lea doppe namain Littermovement.

---

“Dát lea sihke mu ja gahtiid buorrin.” Geahča,
Syvempi mielihyvä -lihkadusa siidduid (suomagillii).













Suodjal dálkkádaga ja luonddu. Dá leat dutnje liŋkkat (suomagillii).

---

“Don ieš galggat leat dat rievdadus, man hálidat oaidnit máilmmis dáhpáhuvvamin.” Mahatma Gandhi, okta modearna India njunušolbmuin, veahkaválddehis vuostálastima ovddideaddji, ášše­vuod­dji.

“Oktage eará ii feile nu olu go son, gii ii daga maidige, dasgo sáhttá dahkat dušše nu unnán.” Edmund Burke, filosofa.

Sivujen ylläpito